Hetkinen, se on sitten taas ens kuun jälkeen jo syyskuu. Eli hyvää
heinäkuuta vain kaikille! Samalla ihmettelen taas, mihin se kesäkuu oikein
hävisi. Ilmeisesti kesän ja Jannen loman odotteluun, mutta nyt on molemmat
odotukset täytetty!
Kesäkuu meni kyllä pääasiassa vain kotona kotiutumiseen. Kotiarkeen
ollaankin jo saatu sopiva rytmi. Ja olen huomannut, että rivitalosta on paljon
helpompi lähteä ulos kuin kerrostalosta. Tai sitten se johtuu siitä, että
kesällä tarvitsee tapella vähemmän ulkovaatteiden kanssa.
Muutama erikoisempikin kokemus ollaan kesäkuulle saatu. Kävimme
huutokaupassa, ihan kuulkaa televisiosta tutun Huutokauppakeisarin
huutokaupassa. Eikä tarvinnut olla ainoa turisti ja utelias paikanpäällä,
autoja oli tiellä ihan ruuhkakasi asti. Huutokauppa sattui olevaan sopivasti
matkanvarrella, kun ajelimme Keski-Suomen läpi anopin mökille, jossa vietimme
yhden viikonlopun. Mitään ei ostettu ja paikallakin oltiin vain 20 minuuttia,
mutta kun televisiosta tulee jakso, jossa myydään Sipe Santapukin tavaroita,
meidät voi bongata yleisöstä.
Toinen massatapahtuma oli viime viikonlopulta, kun jälleen uteliaisuudesta
lähdimme katsomaan väkimäärää Vaasassa, Söderfjärdenin pellolla. Aiemmin olemme
käyneet katsomassa siellä kurkilaumoja, nyt Suviseuralaisia. Jälkimmäisiä oli
huomattavasti enemmän kuin muuttomatkalla olevia lintuja!
Onpa kesäkuun aikana ehditty tutustua uuteen ihmiseen. Pieni
tyttövauva syntyi siskonperheeseen ja sitä kävimme porukalla ihmettelemässä. On
ne vastasyntyneet vain pieniä!
Nyt tilaan heinäkuuksi vähän kivempaa kesäsäätä, jos vaikka saatais
aikaan muutama kesäretki Suomessa. Vaikka suurempi haittatekijä kesäretkille on
kyllä huonosti autossa viihtyvä tyttö kuin viileä keli.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti