Retkikohteet

sunnuntai 24. heinäkuuta 2011

Oma mysli

Netti ja blogit ovat pullollaan omatekoisten myslien ohjeita. Lähes jokaisesta blogista, jossa vähänkään kirjoitellaan ruokaan liittyviä juttuja, on varmasti julkaistu myös ohje itse valmistettuun mysliin. Tuntuu, että se on vähän kuin must-juttu.

Siispä minäkin olen tehnyt mysliä itse. Ekan kerran kyllä jo ennen kuin edes perustin blogin. Mutta nyt viikolla tein sitä toistamiseen, koska edellinen alkoi olla loppu. Mysli on kiva lisä jogurtin tai viilin kanssa, mutta en sitä kuitenkaan joka päivä syö. Siksi edellinen satsi kestikin näin kauan, lähes 4 kuukautta. Ja hyvänä pysyi kyllä loppuun asti, kun tiiviissä purkissa sitä kuiva-ainekaapissa säilytän.


Myslin teon vaikein vaihe on kaupassa, eli se vaihe, kun pitäisi päättää, mitä mysliin laitetaan. Tämän kertainen sekoitus oli parempi kuin edellinen. Mutta en tälläkään kerralla kirjoittaunut mihinkään muistiin, minkälaisen kuivahedelmä-pähkinäsekoituksen ostin, eli ensi kerralla on tulossa varmaankin taas jonkinlainen uusi sekoitus. Eli siis mysliin laitoin:
  • neljän viljan hiutaleita
  • kaurahiutaleita
  • kauraleseitä
  • auringonkukansiemeniä
  • kuivahedelmä-pähkinä sekoituksen
  • rusinoita
  • mausteeksi inkivääriä, kanelia ja vaniljasokeria
  • auringonkukkaöljyä
  • hitunen hunajaa.

Hiutaleet ja siemenet sekoitin kuhlossa, lisään kaadoin öljyä, mausteet ja hunajan. Sekoitin ja kaadoin uunipellille. Sitten paahdoin sekoitusta uunissa, 175 asteessa n. 15 minuuttia. Välillä vähän sekoittelin. Otin pois uunista ja sekoitin joukkoon kuivatut hedelmät, pähkinät ja rusinat. Ja hyvältähän se maistui jogurtin kanssa, myös vähän lämpimänä. Voin suositella muillekin. Ehkäpä ne kaikki bloggaajat jakaa tätä ohjetta siksi, että se on hyvää, eikä vain in...



sunnuntai 17. heinäkuuta 2011

Kesämielellä, vesi kielellä...

Kauheeta vauhtia tämä kesä mennä porskuttaa koko ajan eteenpäin. Tuntuu, ettei itte tahdo pysyä perässä ollenkaan! Tai ainakaan tehdä kaikkea sitä kivaa ja jännää, mitä kesällä pitäis (muka) tehdä, kun päivät menee töissä ja illat kotona kotihommissa.

Kesällä on mukava tehdä ruoka kasviksista, kun niitä on kaupassa paljon, ne on tuoreita, kotimaisia ja melko edullisiakin. Tällä kertaa aattelin tehdä pienen koosteen kesän aikana kokkailluista ruoista. Tai niistä muutamasta, jotka on myös tullut ikuistettua.

Ainut makea juttu, joka on päässyt kameralle asti, oli Jannelle tekemäni synttärikakku. Kakkupohja ei oikein uunissa tahtonut kohota, vaan jäi melko littanaksi tapaukseksi. Päätin siis pistää pohjan paloihin ja kasata kakun kulhoon, jolloin siihen saa enemmän kerroksia ja enemmän täytettä. Ja palat voi olla myös epämääräisenmuotoisia ja silti kakku pysyy kasassa.

Ensin vain kelmu kulhoon ja sitten heitellään pohjaa, kostuketta ja täytteitä päällekkäin. Ja sitten kelmut pohjan ympärille ja jääkaappiin vetäytymään. Tämä muhi jääkaapissa ensin 1½ ennen koristelua ja oli siltikin parasta vasta seuraavana päivänä valmiina, eli siis lähes 3 päivän päästä juuri sopivan kostea ja mehevä.

Kakun koristeluun en sitten enää kauheasti jaksanutkaan nähdä vaivaa :D Ja raparperihillo on tosiaan sitä hilloa, jota jäi kun aiemmin tein raparperimehua. Vähän lisäsin siihen mössöön tosiaan sokeria ja sauvasekottimella sileytin. Eikä maistunut ainakaan mun mielestä liikaa raparperille!

Seuraava resepti, joka on päätynyt kameralle, on broileri ja kasviksia uunissa. Helppoa ja nopeaa. Ja kasviksia voi vaihdella mieltymysten mukaan. Kaikki vain kerralla samaan pataan. Tällä kertaa tosin ensin paistettiin kanat melko kypsiksi jo pannulla, niihin sai samalla myös vähän väriä pintaan ja lisättiin sitten uuniin vasta vähän ennen muuten valmista. Mutta tämä oli kyllä hyvää. Ja näyttikin hyvältä, kun värit kasviksissa pysyi hyvinä. 


Sitten alkoikin Photoshop temppuilla, joten loput ruokakuvat länttäsin vain samaan kuvaan. Kun en jaksanut tapella sen kanssa kauempaa.


Ensimmäisessä kuvassa on kirsikkatomaati-yrtti lohta ja paistettuja uusia perunoita. Helppoa ja hyvää. Eli maustetaan ensin lohi suolalla ja pippurilla. Pyöritellään kirsikkatomaattilohkot öljyssä kera yrttien, esim. basilika ja timjami ja sitten vain heitetään ne lohen päälle ja laitetaan uuniin. Ja siellä se saa olla n. 20 minuuttia ja se onkin sitten ready to eat!

Toinen kuva on broileri-halloumi-salaatti. Maistoin ekaa kertaa elämässäni halloumia ja sehän oli aika hyvää. Vaikka en kyllä tiedä, maistuiko se oikein muulle kuin suolaiselle :) Vähän paistinpannussa väriä pintaan ja salaatin sekaan, niin hyvältä maistuu. Tai suolaiselta :)

Sitten onkin vuorossa Jannen kokkailua. Eli naudan lehtipihvi (joka ei kyllä kovin ohut lehti tällä kertaa ole, eivät olleet kai jaksaneet tehtaassa sitä kauheasti nuijia) kera kukkakaali-porkkana-sipulimuhennoksen. Tästä totesin, että toisinaan on ihan tyhmä mennä ravintolaan syömään, kun usein kotona saa tehtyä samantasoista ja parempaakin ruokaa kuin ravintoloissa. Ja halvemmalla. Mutta ravintoloissa ei tarvi itte tiskata, jotain plussaa niissäkin siis ;)

Viimeinen ruoka onkin ehkä jollain tapaa vähän eri sarjaa kuin muut - kukkakaali-pinaattikeitto. Eli kukkakaalia, sipuli, purjoa ja pinaattia keitetään kasvisliemi-kerma seoksessa. Sitten sauvasekottimella sileäksi ja eikun syömään. Ohjeessa käskettiin tarjota maitovaahdon kera, joten vaahdotimme siis myös maitoa kaveriksi. Yllättävän hyvää, eikä ollenkaan niin kukkakaalisenmakuista, kuin voisi kuvitella.

Mites teillä, tuliko vesi kielelle?

perjantai 1. heinäkuuta 2011

Louhisaari kahdella tapaa

Kesäkuussa pääsin taas pitkästä aikaa maistamaan Louhisaarta, joka on oikein sopivaa kesäjuomaa. Siitä innostuin itsekin kokeilemaan tuon juoman tekoa. Jannelle juoma oli ennestään tuntematon ja oli hieman epäileväinen sen suhteen, kun kuuli, että se valmistetaan mustaherukanlehdistä. Mutta ennakkoluulosta huolimatta Jannekin piti juoman mausta.
Alkuasetelmat: lehdet, sitruuna ja sokeri. Toisessa pelkät lehdet.
Louhisaari valmistetaan siis mustaherukan lehdistä. Valmistukseen on kaksi eri tapaa ja päätimme kokeilla molempia. Toinen tapa on vähän samankaltainen kuin siman valmistus. Eli huuhdeltujen ja puhtaiden herukan lehtien, sitruunan kuorien ja paljon sekä sokerin päälle kaadetaan kiehuva vesi. Kun seos on kädenlämpöistä, lisätään sekaan pala hiivaa. Juoma jätetään pöydälle vuorokaudeksi, sitten se siivilöidään ja pullotetaan. Säilytetään jääkaapissa ja parin päivän päästä se on juotavaa.



Toinen tapa on ehkä vielä helpompi, se valmistetaan sitruunahapolla. Kiehuva vesi kaadetaan herukan lehtien päälle. Anna jäähtyä hieman ja lisää sitruunahappo. Annetaan lehtien "lillua" vedessä 12 tuntia, poistetaan lehdet ja lisätään sokeri ja kiehautetaan juoma. Sitten pulloihin ja kaappiin.


Oli jännä, miten erilaisia näistä juomista tuli. Ensimmäisellä tavalla tehty juoma muistutti paljon simaa, siinä oli happoja ja maku oli sitruunainen. Värikin oli kellertävän samea. Jälkimmäisellä tavalla tehty juoma oli väriltään kullankeltaista ja maku oli tavallaan hienostuneempi, ehkä myös "tujumpi", eli se maistui paremmin jatkettuna esim. spritella. Vaikea sanoa, kumpiko oli parempaa, koska maut olivat kuitenkin melko erilaiset.

Vasemmalla olevassa juomassa oikeaa sitruunaa ja hiivaa, oikealla oleva tehty sitruunahapolla

Juhannustunnelmia ja slow foodia

Mielestäni juhannusta pitää viettää mökillä, keskellä metsää ja järven rannalla. Säistä ja hyttysistä huolimatta ulkona on oltava edes jonkin verran. Tällaisia juhannuksia takana on jo monta ja toivottavasti vielä paljon edessä.

Tämän juhannuksen kohokohta ei tällä kertaa ollut ukkonen, jonka saapumista porukalla olisimme rannalta seuranneet - ukkonen kun ei vieraillut tänä juhannuksena mökillämme ollenkaan. Seuratuin tapahtuma tällä kertaa oli lauantai-illan slow food, rosvopaisti, jonka valmistelu aloitettiin ja perjantailla vanhan rosvopaistikuopan kunnostamisella. 


Lauantaiaamuna kello 10 sytytettiin kuopan päälle nuotio, jota poltettiiin kahteen asti. Tämän jälkeen kuoppaan kertyneet hiilet siirettiin sivuun ja kuoppaan laitettiin rosvopaisti, joka oli tällä kertaa ihan kunniallisesti kaupasta ostettu porsaan ulkofile. Paisti peitettiin vielä kuumilla hiilillä ja hiekalla ja koko komeuden päälle laitettiin vielä uusi nuotio lämmittämään jo ennestään hyvinkin kuumaa kuoppaa.


Possu oli ollut kelmun sisällä maustumassa jo torstaista asti. Mausteina oli sipulia, valkosipulia, timjamia, suolaa ja mustapippuria. Paisti paketoitiin kunnolla, ensin folioon, sitten märkään leivinpaperiin, sitten märkään sanomalehteen ja lopuksi vielä pari kerrosta foliota. 

Miehet pitivät huolen, että nuotio paloi koko ajan.

Nuotiolla valmistettiin myös lisäruokaa, loimulohta. 


Viiden tunnin jälkeen päätimme, että liha on nyt kypsynyt riittävästi. Puolessa välissä kypsytystä kuoppaan lisättiin myös juuresnyyttejä, mutta paikalle en ehtinyt ottamaan kuvaa, koska olin keittiössä tekemässä salaattia. Foliokääreet kaivettiin pois hiilien ja hiekan alta. Lämpöä tässä hommassa riitti!


 Ja hyvin oli sekä liha että kasvikset kypsyneet! Vähän olisi lihan pintaan ehkä kaivannut ruskeampaa väriä, ehkä pikainen ruskistus pannulla, mutta hyvää se oli! Joku ruokailijoista totesi, että parempaa kuin jouluruoka!

 Lopuksi vielä muutama muu kuva juhannuksesta.
 


Viimeisessä kuvassa on ryhmätyönä virkatut pehmolelut, joka oli yksi tämän juhannuksen kilpailuista.