Näistä kuvista voisi päätellä, että täällä tyhjäillään kaappeja vaikka
muuttoa varten. Vaan ei, niin ei tehdä, vaan ohjelmassa oli mukava lauantainen
riisihäröratsia. Olen ratsannut niitä ällöttäviä ötököitä nyt säännöllisen
epäsäännöllisesti keittiöstä vuoden ajan. Niitä on tullut vastaan
jauhopurkeista, riisien seassa niitä on majaillut ja kaakaojauheessa ovat myös
möyrineet. Parhaimman piilon olivat löytäneet rusinapurkista, en ihan heti
olisi keksinyt tutkia sitä, kun oletin niiden olevan enemmän viljatuotteiden
perään. Rohkeimmat yksilöt ovat kävelleet ihan vain leikkuulaudalla. Toisinaan
kuolleita häröjä on ollut kattilakaapissa tai työpöydällä.
Kuiva-aineet ovat olleet säilöttyinä tiiviisiin lasipurkkeihin
(möyrityt matskut olen tietenkin heittänyt pois) nyt parin kuukauden ajan.
Ajattelin, että pitäisi ötökkäkannan hävitä, kun ei ole enää elinpaikkoja
jäljellä, mutta siltikin niitä on tullut vastaan liian paljon. Siispä vuorossa
oli järeämpi toiminta, tavarat pois kaapista, imurointi ja pesu ja sitten
myrkytys. Jos ne ei nyt lähde, niin ei sitten ikinä. Ja kuinka kävikään sunnuntaiaamuna,
kun avasin kuiva-ainekaapinovea – siellä taas ystäväni riisihärö kiiruhti
purkin alle piiloon. Grr! Onko vinkkejä, soitanko paikalle
tuholaistorjuntayksikön?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti