Retkikohteet

sunnuntai 14. huhtikuuta 2013

Neulontanurkkaukseni



Kuten varmasti monella muullakin innokkaalla neulojalla, minulle on kertynyt lankoja enemmän kuin laki sallisi tai säilytystilat mahdollistaisivat. Pari vuotta sitten tein löydön roskakatoksestamme, joku oli heittänyt pois itse tehdyn hyllykön, jonka kävin riittävän pimeyden turvin hakemassa meille, koska olin juuri ajatellut, että voisin säilyttää lankojani avohyllyssä koreissa.
Oikeassa reunassa on vielä vähän näkyvissä korien alkuperäistä vihreää väriä.
Hyllykkö ei oikeastaan ollut yhtään erikoinen, 5 lautaa ja nauloja. Värityskin oli ihan vain puinen, ei mitään lakkauksia tai muuta. Eli oikeastaan aika naurettavan yksinkertainen. Niinpä ensitöikseen hyllykkö sai pintakäsittelyn; hionta ja petsaus pähkinänvärisellä petsillä. Ja heti näytti paljon paremmalta! Tämän jälkeen metsästin kaupasta hyllykköön sopivat korit. Löysin bambusta punotut vihreät korit, jotka sopivat hyvin sekä hyllyyn, että meidän sisustukseen. Ja niin oli valmiina oma käsityönurkkaukseni, jossa kaverina on aikoinaan kirpputorilta ilmaiseksi saatu vihreä samettiverhoiltu löhötuoli, joka on oikeasti tosi ruma, jos sitä kauemmin ja oikein ajatuksella tarkastelee.
"Ihastuttava" löhötuolini.

Uusi väri koreissa. Huomaa myös hienot virkkukoukku- ja sukkapuikkoputkiloni.
Mutta tuosta kaikesta on siis jo aikaa 2 vuotta, kaikki tapahtui aikana, jolloin minulla ei ollut vielä blogia, joten siksi ette ole nähneet tätä tuunausprojektia, eikä silloin ollut tarvetta sitä kuvatakaan, joten ei tule nyt esiteltyä sitä sen tarkemmin jälkikirjoituksenkaan. Nyt kuitenkin oli aika laittaa koreihin uutta väriä pintaan, sillä korien vihreä väri on haalistunut ajan ja auringonpaisteen myötä. Niinpä ostin vihreää spraymaalia ja suihkuttelin koreihin uuden värin. Ai kun helppoa! Ja hyi kun hirveä haju. Ehkä olisi ollut parempi laittaa parvekkeen ovi kiinni maalauksen ajaksi.


Nyt on uudet, heleänvihreät korit piristämässä olohuonetta. Ja totesinpa sen taas - ihan liikaa lankoja on noihin koreihin kertynyt, pitäisi keksiä vanhoille käyttöä ennen kuin ostaa uusia! Niinpä siskoni innoittamana päätin kokeilla virkkaamista. Viimeksi viikko sitten ihailin serkkuni luona hänen virkkaamiaan mattoja. Näiden yhteissummana siis päätin kokeilla virkata tuolla mattojen ohjeella tavallisesta langasta liinan ja katsoa, osaisinko tehdä itsekin sellaisen maton,(tiedätte varmaan, millaista tarkoitan). 


Ensimmäinen lanka ei ollut ollenkaan hyvää tai siis lopputulos oli kamala ja purin sen. Toinen lanka loppui kesken, mutta lopputulos oli ihan siedettävä, että päätin antaa liinalle armoa ja säästää sen. Lankana oli Novitan Hanko-lankaa, joka on kierrätyskuiduista valmistettua ja ostin aikoinaan tehdäkseni itselleni siitä yhdessä Tennesseen kanssa tunikan, josta lopulta tulikin olohuoneen sohvan tyynynpäälliset. Eli siis todellista kierrätyslankaa tämä. Mutta ehkä nyt voisin harkita mattokuteen ostamista ja oikean maton tekemistä. Onko teillä suosituksia sopivimmista kuteesta mattoa varten?

Ehkä vielä vähän treenaan virkkausta ennen mattolankojen hankintaa.

4 kommenttia:

  1. Oo, mulla on näistä paljonkin mielipiteitä!

    Itse tykkään eniten trikookuteesta, mutta sitä on vaikea osta monta vyyhtiä samanlaista, koska ovat siis jämämatskua kankaiden hulpioista. Ja siis paksuus ja väri vaihtelevat vyyhdeittäin. Mutta musta siitä tulee kivoimman näköistä ja se tuntuu sormissa mukavimmalta. On siis sileää, toisin kuin ontelokude.

    Ontelokuteista lyötyy paljon värejä ja se on kai käytetyin näissä. Mulla se vähän ärsyttää sormia. Sitten meillä täällä paikallisessa oli jotain uutta, semmoista kiiltävämpipintaista. Myyjän mukaan sitä on tosi mukava työstää, ja olikohan se vähän kevyempää. Ja kalliimpaa?

    Jotain se puhui myös maton sijainnista (kostea vai kuiva tila), että sekin kannattaa huomioida valitessa materiaalia.

    Aika raskasta tuota on kyllä tehdä, mutta toisaalta valmistuu vauhdilla.

    Yks idea on myös leikata vanhat trikoovaatteet sentinlevyiseksi soiroksi ja tehdä kunnon räsymatto. Mulla yks metallicapaita odottaa uutta elämää. ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ookoo, eli sitten kun olen tehnyt lopullisen päätöksen virkata maton, ostan trikookudetta. Tai saattaa olla, että laitan Jannen virkkaamaan, kun se virkkaa paljon nätimmin, tehtiin testi. Kuinka paljon niitä muuten täytyy ostaa yhteen mattoon? No se tietenkin riippuu siitä, miten ison maton haluaa, jep.... No ehkä ne myyjätkin osaa neuvoja ja sitä varten siellä ovatkin töissä.

      Hitsi, just revin vanhat kalsarit ikkunanpesuun käytettäviksi ja viime viikolla vein kierrätykseen pari pussillista vanhoja vaatteita. Mutta ehkä tuolta kaapista vois löytyä vielä jotain muutakin, jos haluis todellisia kierrätysmattoja tehdä.

      Poista
  2. Kaikki miesten vanhat kalsarit vain kuteiksi. Täältä löytyisi kyllä taitoja. Ym leikeltäväksi .leikataanko se muuten pituus vai leveys suunnas.helmasta olis helppo aloittaa mutta venyykö se kokoajan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Varmaan se oikeesti pitäis leikata just toisinpäin, toi mun metallicakude on semmoinen millaivaan -leikelty. ;)

      Poista