Retkikohteet

perjantai 19. huhtikuuta 2013

Kevät tulla puksuttaa



Kuka olisi uskonut, kevät tulee sittenkin! Lumikinoksista ja pakkasista huolimatta, täällä taitaa olla nyt vihdoin se kuuluisa kevät! Huoh, ajatteliko joku oikeasti niin, että Suomeen olisi tullut ikitalvi, etteivät lumet sula ollenkaan, eikä lämpötila nouse plussan puolelle ollenkaan? En ainakaan minä luullut niin, mutta tuntui, että ainakin toimittajat lehdissä luulivat, kun siitä niin paljon lehdissä kirjoiteltiin ja huokailtin. Mutta nyt ovat lumet sulaneet, kohta taitaa lähteä järvistä jäätkin ja ollaan ihan virallisesti keväässä, kun vuorokausilämpötila on plussan puolella. Jihaa!
 
Ja kyllähän sen näkee jo itsekin, jos lähtee ulos kävelemään, että kevät se on, eikä mikään talvi enää. Olen tehnyt peipposesta sekä kuulo- että näköhavainnon, kahtena päivänä eri paikoissa, joten oli varmasti eri yksilö kyseessä. Olen nähnyt joutsenia ja taisinpa nähdä toissa aamuna yhden kurkiparvenkin suuntaamassa kohti pohjoista. Mustarastas kuopsutteli yhdellä pihamaalla risukasoja ja etsi pesäntekovärkkejä. Ja Pohjanmaalla tulvii, se jos mikä on varma kevään merkki! Paitsi että niin ne joet tulvivat siellä viime syksylläkin. Eli onko se sittenkään varma merkki keväästä? (Ja hitsi, minä olen väärässä paikassa, enkä ihailemassa niitä tulvia ja jääpatoja.)
 

Mikä antaa sinulle sen tunteen, että nyt on kevät? Itse totesin sen eilen, kun olin kävelyllä. Tuuli, mutta tuuli lämpimästi. Ei ollut kylmä ja kalsea tuuli, vaan lämmin ja pehmeä. Ja vaikka samalla vähän tihutti vettä, oli silti lämmin. Tuntui, että nyt on kevät. Tai silloin, kun pyöräilin lujaa vauhtia alas pyörätietä alamäkeen, ja pyörätie oli puhdistettu hiekoista, tuntui myös keväältä. Ja tietenkin se peipposen laulu, se sai hymyn. Tai sitten se, kun lähdin pyöräilemään ja puin totuttuun tapaan tuulihousujen alle sukkahousut (pahimmassa tapauksessa kalsarit) ja totesin, että kuuma tuli, olin laittanut liikaa vaatetta päälle, arviointu auringon lämpövoiman väärin. Ja tietenkin kodissa sisällä kevät on silloin, kun vaatenaulakosta saa kerätä pois toppavaatteet ja talvikengät ja tilalle saa tuoda kevyemmät takit ja lenkkarit. Haluaa pestä ikkunat ja ripustaa vaaleammat verhot ikkunaan, jotta kaikki tuo valo pääsee paremmin sisälle. Ja myös se, että lämpötila asunnossamme alkaa nousta, kun iltapäivä- ja ilta-aurinko lämmittää iloisemmin.

 
Kevätfiilis tulee ainakin minulle vahvasti luonnosta. Odotan innolla viikonlopulle luvattua auringonpaistetta ja lämpöä. Haluan lähteä metsään retkelle, kulkemaan lumesta vapautuneita polkuja p
itkin, kuuntelemaan ja bongailemaan lintuja ja syömään hyviä eväitä. Haluaako joku lähteä mukaan?



"-Nyt minulla on kaikki, Muumipeikko sanoi itsekseen. Minulla on koko vuosi. Talvikin. Minä olen ensimmäinen Muumipeikko, joka on kokenut koko vuoden." - Muumipeikko
 

3 kommenttia:

  1. Samanlaisia oli aatokset tänään! Jäin extempore puuhastelemaan pihalle takitta, eikä tullut kylmä. Sain nyhdettyä jouluvalot pensaista (ei ne kyllä oo palaneet tokikaan aikoihin), vähän vain piti iskeä jäätä palasiksi, että sai johdot kerättyä! :D

    VastaaPoista
  2. Olis kyllä kannattanu lähteä meidän mukaan kattomaan tulvia.Kosket puskee vettä täysillä,oikein pelkäsin ettei tuo kuvaajakaksikko putoa kuohuihin. Nyt lähdetään vähän lisää ja kauemmas saapa nähdä mitä näkyy.Niin ja västäräkin näimme kans muiden lintujen lisäksi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Me käytiin eilen kans retkeilemässä, mutta ei nähty tulvia (ainakaan mitään yhtä upeita kuin siellä) eikä västäräkkiä, eikä töyhtöhyyppiä. Mutta nähtiin jotain mitä siellä ei näy eli sinivuokkoja. Ja neljä kurkea ja pari joutsenta.

      Poista