Äidin takana on nainen

Huomasin, että minulla on albumittamatta valokuvat puoleltatoista vuodelta. Kuvien albumiin laittaminen on oikeastaan aika rasittavaa hommaa, vaatii paljon tilaa ja kun sen aloittaa, haluaisi hoitaa homman loppuun kerralla, ettei tavaroita tarvitse keräillä ja säilöä taas jonnekin odottamaan sitä hetkeä, kun jaksaa, viitsi ja ehtii. Ja sitten kuitenkin taas loppuu teippi tai huomaa, että välistä puuttuu jotkut oleelliset kuvat.

Sen lisäksi että tuolta ajalta kuvat on laittamatta albumiin, on ne myös teettämättä. Siispä ensimmäisenä olikin aika valita noista tuhansista otoksista ne, jotka haluan tehdä valokuviksi asti. Siinä vierähtikin tovi, kun käy kuvia läpi kuukausi kuukaudelta ja valikoi parhaita kuvia ja muistelee menneitä. Enkä vieläkään päässyt loppuun asti, jäin tämän vuoden heinäkuuhun kuvien valikoimisessa.

Erityisesti aloin miettiä edellisvuoden menemisiä ja tekemisiä. Miten paljon me retkeiltiinkään vuoden 2013 alkupuoliskolla. Hiihdettiin, luisteltiin tai pulkkailtiin. Miten paljon olinkaan ehtinyt neuloa ihania villasukkia ja muutaman neuleenkin. Ja puhumattakaan noista kaikista herkullisista leivoinnaista ja ruoista, joita tehtiin tai kirjoista, joita luin. Ja aina tuntui paistavan aurinko ja oli iloista ja nättiä. Tai sitten aika kultaa muistot ja valokuviin on tallentunut vain hyvät hetket. Mutta kyllä silloin työttömänä ehti olla ja harrastaa, toteuttaa itseään.

Hyvä muistutus taas itselle, että tämänkin äidin takana on ihminen, jolla on ajatuksia ja omia mielenkiinnon kohteita, joita aika ajoin täytyy muistaa saada toteutettua. Samalla heräsi myös mielenkiinto muita äitejä kohtaan, vaikkapa vauvakerhossa tapaamia äitejä. Mitä he tekevät sen lisäksi, että ovat äitejä, missä ovat töissä tai opiskelevat, mitä harrastavat tai mistä pitävät? Tai minkä nimisiä he ovat?