Marraskuun sukkasaldo

Tässä kuussa puikoilla on pyörinyt miesten villasukkia. Lopputuloksena on kuusi paria miehille sopivia sukkia, vähän tavallisempia raitasukkia ja jotain vähän erikoisempaakin, mutta kuitenkin ihan hillittyä ja yksiväristä sukkaosaa. Josko tämän jälkeen tarttuisin tuohon valkoiseen bambulankaan ja koittaisin tehdä siitä jotain nättiä. 

 

Tämä kuvio on omasta päästä keksitty. Siltä se ehkä näyttääkin...

Tämä on peräisin yhdestä Novitan sukkaohjeesta, vähän muokattu ja jotain jätetty pois varsinaisesta ohjeesta.

 

Tämä malli on myös otettu eräästä Novitan ohjeesta pala.

Tämän ohjeen bongasin Kauneimmat käsityöt lehdestä. Oli aika hauska, ei ihan perusraitaa, mutta aika helppoa ja nopeaa tehdä.

Ja sitten tietenkin vielä perusraitasukat.

Saaristolaissämpylät

Tarkastuskierros kuiva-ainekaappeihin ja jääkaappiin kertoi, että olisi aika kokeilla tätä jo pitkään mielessä pyörinyttä reseptiä. Jääkaapissa majaili kolmisen viikkoa vanha piimäpurkin loppu ja jo vähän kuivahtanut hiiva, kuiva-ainekaapissa puolestaan oli kohta vuoden vanhoja kaljamaltaita ja ruisjauhopussin loppuja. Eli juurikin tarvittavat ainekset saaristolaissämpylöihin. Aika kaivaa pitkästä aikaa yleiskonekaapista ja leipoa!

Ohjeen olen ottanut ylös aikoinaan Yhteishyvän Ruoka-lehdestä. Tosin ihan ohjeen mukaan sämpylöitäni en tehnyt, en kaivannut niihin ohjeissa olleita kuminan ja fenkolin siemeniä, enkä myöskään pomeranssinkuorta. Ilman niitäkin lopputuloksena oli ihanan maistuva ja pehmeä sämpylä. Suosittelen kokeilemaan, jos pidät saaristolaisleivästä!

Saaristolaissämpylät (18 kpl)

5 dl piimää

50 g hiivaa

1,5 tl suolaa

1,5 dl siirappia

2 dl kaljamaltaita

2 dl ruisjauhoja (karkeita)

7 dl vehnäjauhoja

1. Lämmitä piimä kädenlämpöiseksi. Sekoita suola ja hiiva velliksi. Yhdistä nämä.

2. Lisää siirappi, maltaat ja ruisjauhot. Sekoita tasaiseksi velliksi.

3. Lisää vähitellen vehnäjauhot ja vaivaa taikina pehmeäksi.

4. Kohota liinan alla tunnin verran.

5. Vaivaa taikina ja jaa se kahdeksi. Pyöritä tangoiksi ja leikkaa paloiksi (sämpylöiksi).

6. Kohota sämpylöitä vielä tovi, vartti vähintään.

7. Paista sämpylät uunissa, 200-asteessa reilut 10 minuuttia.

Valokranssit

Edellisvuotiset valokranssit saivat purkutuomion viime joulun jälkeen. Kranssit olivat kovin epämuodostuneita oksien kuivumisen vuoksi ja olivat muutenkin huonossa kunnossa. Oli siis aika askarrella uudet jouluvalot keittiö-olohuoneen ikkunaan.

Kranssien pohjana käytin taas kaverilta lainattuun tapaan pyykinkuivaustelineestä irronneita rautalankoja. Tai ei ne nyt ihan lankoja ole, sen verran vahvaa materiaalia on, mutta en keksinyt parempaakaan nimeä, tiedätte varmaan, mitä tarkoitan. Semmoinen on helppo kiepsauttaa ympyräksi (varsin helppoa, kun antaa tehtävän miehen hoidettavaksi) ja teippaa kiinni, niin syntyy hyvä pohja kranssille.

Kranssin tein rennoista koivunoksista. Eli pitkistä, hennoista, mutta joustavista oksista, joita oli helppo sitoa rautalangan ympärille rautalangalla sopiva määrä. Ja koska päätarkoituksena kranssissa ei ole kranssi, vaan ne valot, olin vähän laiska ja paikoitellen pohjakin jäi näkyviin. Mutta ei se haittaa, ainakaan tällä hetkellä.

Ja kaiken komeuden kruunuksi kieputetaan kranssin ympärille riittävän paljon valoja. Näissä kransseissa on 40 lamppua molemmissa ja se on ihan riittävä määrä. Valoja täytyy varmaan vielä vähän kohennella, kunhan kranssit pääsevät lopulliseen sijoituspaikkaansa ikkunaan ja niitä katselee ulkoa, mutta ainakin näin pikaisen asettelun jälkeen tulos näyttää ihan siedettävältä. Ja näin taas saatiin pariksi vuodeksi eteenpäin hienot jouluvalot ikkunaan!

ps. siellä ne kranssit nyt sittenkin roikkuu ikkunassa. Päivän ne jaksoi hengailla keittiönlattialla ja sitten siirsin ne ikkunaan. Ah, mikä ihana valo!

Virkatut korit

Kaivelin taas lankojen jämiä ja vastaan tuli vähän paksumpaa akryylilankaa, josta olen aikoinaan tehnyt tossut kavereilleni. Näin nämä lankakerien loput kirjavina koreina, joihin voi keräillä epämääräisiä asunnossa lojuvia tavaroita. Tuumasta toimeen ja lankaa koukulle.

Lopputulokseen oli tyytyväinen. Korit valmistuivat nopeasti ja väritkin sopivat hyvin yhteen. Koreista tuli myös hyvänkokoiset ja sopivan muotoiset. Vaikka toisen korin raidoitus onnistui paremmin kuin toisen, olin tyytyväinen päivän aikaansaannokseeni.

Kunnes menin käymään siskoni blogissa. Hän sattui juuri esittelemään omia virkkaustaitojaan, jotka ovat vähän eri luokkaa kuin omani. Ja näiden pitsiliinojen ihailun jälkeen omat tekeleeni näyttivät kovin kirjavilta ja nuhjuisilta koreilta. 

Mutta sitten ajattelin, että nämä työthän kuvastavat aika hyvin myös meitä siskoksia. Minä olen se vähän suoraviivaisempi ja suurien linjojen toteuttaja, kun taas siskoni harrastaa enemmän krumeluureja ja koukeroita. Tässä tuli siitä taas hyvä todistus. Ja tämän toteamuksen pohjalta kaivoin taas sukkapuikot esiin ja aloin tehdä miesten sukkia, ensimmäinen sukka valmis.

Lokakuun saldo

Marraskuu jo nyt, mutta vastahan tuo lokakuu alkoi. Tuntuu, että lokakuu meni yhdessä hujauksessa, vaikka kalenterista katsottuna kuukausi näytti pitkältä, numeroita koko kalenterisivun täydeltä, mutta niin tuli taas nekin päivät kulutettua, toiset paremmin toiset vähemmän paremmin.

Katsotaas, miten päivät oikein kului ja mitä sain aikaiseksi.

- olin perinteisellä syysretkellä Isojärven kansallispuistossa

- juhlin siskoni 30-vuotissynttäreillä ja kyläilin heillä muutaman yön ajan

- kävin shoppailemassa Veljekset Keskisellä ja näin Vesan

- luin 2 kirjaa ja lainasin kasan surkeita kirjoja, vinkkejä hyvistä kirjoista otetaan vastaan!

- kävin kolmessa asuntonäytössä

- juhlin kahta vastavalmistunutta dipolmi-insinööriä

- jatkoin lapsena alkanutta uraa vaatemallina (kuvat voit käydä katsomassa täältä)

- olin töissä kahdeksan päivää

- shoppailin pikkusiskon kanssa Tampereella, shoppailukierroksen saldo: pikkusisko osti 0,95€ maksaneet rannekorut, minä en mitään
- laitoin ensimmäiset sisustusvalot, joita joku saattaisi kutsua myös jouluvaloiksi

- neuloin pöllöviltin

- leikkautin kuivat latvat pois, joka kampaajan mukaan tarkoitti varmaan lähes kahtakymmentä senttiä…

- laiskottelin ruoanlaitosta ja kävin (taas) liian usein syömässä roskaruokaa

Aika arkiselta näytti tämä kuukausi, kun kalenteria selailin. Ihan jokaista kauppakäyntiä tai päiväkävelyä en viitsinyt listaan kirjata.