Viikon ruokalista

Toisinaan tuntuu, että meillä ei puhuta muusta kuin ruoasta. ”Mitä syötäis tänään/huomenna/ylihuomenna tai viikonloppuna?” oli ehkä yleisin keskustelun aloitus minulta yhteen aikaan. Välillä mietinkin, että me vain elämme syödäksemme, emmekä syö elääksemme.

Mutta sitten tuli avuksi jääkaapinoveen viikoittain kirjoitettava ruokalista, jonka ansiosta ruoka-asioista tarvitsee puhua vain muutaman kerran viikossa ja sitten voikin olla lopun aikaa hiljaa. No ei nyt ihan, ruokalistassa ei kun ei kuitenkaan ole kirjoitettuna ilta- ja välipaloja, joita täytyy yhdessä miettiä.

Olen huomannut, että tämän ruokalistan kirjoittaminen helpottaa elämää paljon. Kaupassa tietää, mitä sieltä ostetaan, kun ruokalista on mietitty etukäteen. Ja kun tulee töistä kotiin, tietää heti, mitä ruokaa alkaa tekemään, eikä tarvitse istua tietokoneella selailemassa internetistä ruokaohjeita tai muuten yrittää keksiä, mitä jääkaapissa olevista tarvikkeista voisi tehdä tai pahimmassa tapauksessa lähteä kauppaan vielä ostamaan tarvikkeita.

Ihan mielenkiinnosta kaivoin vanhat, tallessa olleet ruokalistat ja kirjoitin ylös, mitä tässä taloudessa syödään. 

Listat olivat tältä vuodelta, yli puolen vuoden ajalta. Listauksen mukaan meillä syödään eniten kaalilaatikkoa, kanaa, pizzaa ja lihapullia. Kaalilaatikon yleisyys johtui kyllä siitä, että sitä valmistuu yleensä sen verran suuri annos, että sitä pakastetaan ja syödään myöhemmin uudestaan. Ja tuo kana puolestaan usein tarkoitti myös kanawokkia tai kanaa ja riisiä, mutta listaan ei ollut sen tarkemmin selitelty, mitä oli tehty.

Kun tuota ruokalistaa katsoo, huomaa, että sitähän on tullut tehtyä jos jonkinlaisia ruokia. Vaikka usein tuntuukin, ettei keksi mitään uutta ja tekee vain aina samoja ruokia, niin ei se todellisuudessa sitä näemmä olekaan!

Voin suositella muillekin tätä ruokalistan käyttöä, jos tuntuu, että kaupassa on aina sama ongelma, että mitä ostetaan ja sitten puolestaan kotona, että mitä syödään ja mitä näistä saa tehtyä. Voisin melkein myös väittää, että tällä tavalla voi vähän säästääkin, kun ostaa kaupasta vain sitä, mitä tarvitsee, eikä kaappiin jää lojumaan ”ylimääräisiä” raaka-aineita. Tai tämä tietenkin riippuu siitä, miten hyvin osaa olla tekemättä heräteostoja ruokakaupassa.

Helppo ja mehevä mustikkapiirakka

Sunnuntaina halusin leipoa jotain hyvää päiväkahville ja se tietenkin tarkoitti sitä, että taas pitää etsiä joku uusi resepti, koska vanhoja ja hyväksi havaittuja ohjeita ei tietenkään voi käyttää. Se on tylsää ja liian helppoa. Löysin omista reseptikokoelmistani hyvältä kuulostavan mustikkapiirakanohjeen ja päätin mukailla tuota ohjetta ja tehdä siis mustikkapiirakkaa.

Mustikkapiirakka, (pyörä piirakkavuoka, esim. irtopohjavuoka)

Pohja:

1 dl sokeria

2,5 dl vehnäjauhoja

0,5 dl kaurahiutaleita

1 tl leivinjauhetta

1 muna

1 dl voisulaa

1 dl maustamatonta jogurttia

Täyte:

4 dl mustikoita ( + 2rkl perunajauhoja)

75 g valkosuklaata

1 muna

2 dl maustamatonta jogurttia

0,75  dl sokeria

2 tl vaniljasokeria

1. Sekoita kaikki pohjan aineet keskenään. Ei tarvitse vatkata tai vaahdottaa, riittää, että ainekset menevät sekaisin. Kaada pohja voideltuun ja korppujauhotettuun vuokaan tasaisesti.

2. Kaada päälle mustikat, joihin on sekoitettu perunajauhot.

3. Raasta päälle valkosuklaata.

4. Sekoita muna, jogurtti ja sokerit ja kaada päällimmäiseksi.

5. Paista uunissa, 175 asteessa 25-30 minuuttia. Anna jäähtyä ja herkuttele.

Kuten huomaatte, hyvin helposti ja nopeasti valmistettava piirakka syntyy tästä. Ja makukin on kohdillaan! (kuvat tosin eivät ole kohdillaan, eivätkä hyviä.)

Tässä on linkki toiseen mehevään marjapiirakkaan, johon laitoin mustaherukoita ja vadelmia. Tämän kanssa sopii hyvin vaniljajäätelö tai vaniljakastike. 

Sukkatehdas

Huomasin, että en ole pitkään aikaan kirjoitellut mitään käsitöistä. Syy siihen on se, että viime aikoina olen tehnyt vain sukkia. Kesällä en oikeastaan tehnyt mitään käsitöitä. Tai toukokuussa sain valmiiksi yhden neuletakin, joka ei ollutkaan lopulta niin kiva kuin mallin perusteella olin ajatellut ja nyt se on siitä asti lojunut korissa odottamassa nappeja ja sopivampaa käyttäjää.

Nyt syksyn tullen olen alkanut taas tehtailla sukkia. Lasten sukkia olen tehnyt varmaan kymmenkunta paria, nyt viime iltoina olen tehnyt pitkävartisia sukkia naisille ja olenpa yhdet miesten jalkoihinkin sopiva sukat saanut aikaiseksi. Netistä olen kyllä muutaman mukavannäköisen neuleenkin ohjeen, mutta taitaa noita villatakkeja ja villapaitoja olla omassa kaapissa jo ihan riittävästi, ettei oikeastaan tarvitsisi tehdä sellaisia ainakaan itselleen. Mutta olen vähän alkanut suunnitella, että töissä voisi olla aika kätevä semmoinen pidempi poncho taikka huivi. Jos vaikka alkaisin seuraavaksi etsiskellä sellaista ohjetta.

Pieni potenssipuoti

Karin Holmqvist Brunkin kirjoittama Pieni potenssipuoti on todellinen hyväntuulen kirja. Se kertoo hellyttävistä, lähes 80-vuotiaista vanhapiikasiskosista, jotka asuvat pienessä kylässä Ruotsissa. Siskokset asuvat vanhassa lapsuudenkodistaan, jossa ei ole nykypäivän mukavuuksia tai hienouksia. Heidän elämänsä on muutenkin melko simppeliä ja yksinkertaista. Päivänkohokohtia ovat kahvihetket tai posteljoonin vierailut. Elämä kuitenkin saa uutta virtaa, kun naapuritalon ostaa siskoksia hieman nuorempi herrasmies, jonka kanssa sisarukset ystävystyvät ja ehkä hieman ihastuvatkin.

Kirja on kirjoitettu leppoiseen sävyyn. Siinä kuvataan siskosten elämää ja ehkä vähän naljaillaankin heidän yksinkertaisuudellaan, mutta mielestäni kaikesta kuitenkin tulee esille heidän hyväntahtoisuus ja elämänmyönteisyys. Mielestäni kirja oli jotenkin hellyttävä ja mielestäni siinä jotain samaa kuin Linda Olssonin Laulaisin sinulle lempeitä lauluja. Ehkäpä se jotain on ruotsalainen maaseutu, uusi ja mielenkiintoinen naapuri tai vanhukset. Tai sitten se on se sama tunne, että haluaisin asua vanhassa talossa, jossa elämä olisi jollain tunnelmallisempaa ja arvokkaampaa. Tai työntäyteisempää ja hankalampaa. No joka tapauksessa, suosittelen ottamaan Tildan ja Elidan kaveriksi sohvalle pimeänä ja sateisena syysiltana. Seura on mukavaa.

Helin herkullinen bolognesekastike

Netti ja blogit ovat pullollaan erilaisia ja samanlaisia bolognesekastikkeen reseptejä ja tässä tulee yksi, minun tekemän kastikkeen ohje. Tämä on parasta tai ainakin tosi hyvää. Tämän reseptin salaisuus piilee hyvässä tomaattimurskassa ja pitkässä haudutusajassa. Suosittelen kokeilemaan!

 

Bolognese-kastike

400 g (naudanpaisti)jauhelihaa

1 isohko sipuli

2 valkosipulinkynttä

2 rkl oliiviöljyä

1 iso porkkana

2 varsisellerinvartta

2 tl suolaa
2 tl sokeri

1 rkl oregano

1 rkl timjami

mustapippuria

400 g (Mutti Polpa) tomaattimurskaa

2 rkl tomaattisosetta

1,5 dl vettä

0,5 dl punaviiniä

tuoretta basilikaa

1. Kuori ja pilko kasvikset pieneksi.

2. Kuumenna öljy paistinpannulla/kattilassa. Sellaisessa välineessä kuitenkin, jossa on kansi.

3. Kuullota sipuleita pannulla ja lisää jauheliha, ruskista jauheliha.

4. Lisää pilkotut porkkanat ja varsisellerit. Paistele ja kääntele hetken.

5. Mausta.

6. Lisää tomaattimurska, tomaattisose, vesi ja punaviini. Sekoita.

7. Laita kansi, vähennä lämpötilaa ja anna hautua tunnin verran, sekoittele välillä.

8. Pilko tuore basilika ja lisää kastikkeeseen. Tarkista maku ja tarjoile spagetin kanssa. Namskis!

Punajuurisosekeitto

Sosekeittoja on hyvä tehdä aika ajoin, tai aina silloin, kun jääkaappiin on kertynyt erilaisia kasviksia ja ne alkavat olla vähän nahistuneita. Tällä kertaa tosin ostin ihan tätä varten punajuuria, koska teki mieli punajuurista tehtyä sosekeittoa, koska se on niin kauniin väristä. Yleensä minulla ei ole mitään vakkarireseptiä sosekeittoihin, vaan heittelen kattilaan mitä kaapista löytyy ja määrätkin ovat mitä sattuu. Tämänkertainen keitto syntyi suunnilleen tällaisella ohjeella:

Punajuurisosekeitto

400 gpunajuurta

100 g porkkana

75 g sipuli

150 g perunaa

100g omena
100 g kukkakaali

75 g kiinankaalia

1 valkosipulinkynsi

2 rkl öljyä

8 dl vettä

1 kpl kasvisliemikuutio

suola

mustapippuri

hunaja

basilika

150 g ranskankerma

Valmistus on helppoa. Kuori ja pilko kasvikset. Punajuuret kannattaa pilkkoa vähän muita pienemmäksi,sillä niillä kestää kypsyä aika kauan. Laita kattilaan kasvikset ja öljy ja freesaa kasviksia hetken aikaa. Lisää sitten vesi ja liemikuutio, suola ja mustapippuri. Keitä kypsäksi, mulla keittoaika oli semmoinen 45 minuuttia. Lisää sekaan tippa hunajaa, basilikaa ja purkillinen ranskankermaa ja soseuta tasaiseksi. Tarkista maku ja lisää tarvittaessa mausteita. Tarjoile vaikkapa raejuusto kanssa. Nam.