Vaivaton aamupala

Kun haluaa maksimoida unenmäärän, jää aamutoimille aikaa vain vähän. Varsinkin jos täytyy lähteä töihin jo heti seiskan jälkeen. Itse olen varannut aamutoimiin aikaa reilut 30 minuuttia. Tuohon puoleen tuntiin mahtuu aamutoimet vessassa, pukeminen, eväiden viimeistely ja pakkaus ja aamupala. Eli näin kiireisellä aikataululla ei ole aikaa keitellä puuroa aamupalaksi, vaikka mieli tekisikin. Paitsi ellen halua syödä minuutin pikapuuroa mikrosta, mutta minähän en halua. Pidän puurosta, joka on hautunut pitkään, jolloin kaurahiutaleet ovat pehmeitä ja puuro samettista.

Sain idean, jota piti testata. Ja pienen googlauksen jälkeen selvisi, etten ollut suinkaan ensimmäinen, joka tämän idean oli saanut. Miten valmistaa helposti ja vaivattomasti hyvää ja samettista puuroa kiireisinä aamuina? No tekemällä kaurapuuroa termospullossa!

Tärkeää on aloittaa valmistus jo edellisenä iltana, jolloin vedenkeittimessä kiehautetaan 3 desiä vettä, joka kaadetaan termospulloon. Laitetaan sekaan vielä 1 desi kaurahiutaleita ja ripaus suolaa. Sitten laitetaan termospullon korkit kiinni ja annetaan olla pöydällä seuraavaan aamuun, jolloin on valmiina syömälämmintä, hyvää puuroa. 

Ja jos haluaa päästä vielä helpommalla, kannattaa termospulloon laittaa ensin pakastuspussi, johon sitten ainekset kippaa. Tällöin puuro tulee termospullosta sutjakammin pihalle (eli pussi pois ja puuro pois pussista) ja termospullo ei tarvitse pesua!

Valmis, pussista kaadettu puuro kaipaa vain sekoituksen ja lisukkeet.

Tampereen seudun retkeilykohteet, osa 4

Birgitan polun varrelta esittelin ensimmäisessä osassa jo Kirskaanniemen, mutta saman reitistön varrella on monia muitakin helposti saavutettavia kohteita, joissa voi nauttia nuotiolla paistetusta makkarasta, metsän äänistä ja järvimaisemista.

Lempäälässä sijaitsevan Vähä Kausjärven rannalla on mukava nuotiopaikka, jonne pääsee autolla viereen, joten paikka on hyvä sellaiseen tapaukseen, kun haluaa päästä helposti metsään ja nuotion ääreen istumaan, eikä erityisesti kaipaa metsässä samoilemista. Tai jos matkassa on vaikkapa pieniä lapsia tai liikuntarajoitteisia.

Matkaa Tampereelta Vähä Kausjärvelle on vajaat 30 kilometriä, paikan osoite on Haapalammintie 346, Lempäälä.

Alueella on laavu ja pihassa nuotiopaikka. Lisäksi löytyy huussi ja hyvät polttopuuvarastot. Jos käy niin, että laavupaikan on jo toinen makkaranpaistoryhmä vallannut, eikä halua osallistua sosiaaliseen retkeilyyn, järven rannassa laavulta hieman etelää kohti mennessä vastaan tulee toinen nuotiopaikka, jossa mekin olemme muutaman kerran käyneet paistamassa makkaraa.

Lisää retkikohdevinkkejä löydät täältä.

Rieskarullat

Lauantaisella laivaretkellä Päijänteen kansallispuistossa meillä oli eväänä rieskarullia. Rieskarullat on helppoja tehdä ja hyvin muunneltavia jokaisen makuun sopivaksi. Jannen rullissa oli täytteenä kylmäsavulohta ja minun omissani naudanpaistia – sattui olemaan päiväystarjoustuote, muuten olisin täyttänyt omani pelkästään ja tylsästi kinkulla.

Rieskat voitelimme ensin tuorejuustolla, jonka päälle laitettiin salaattia, lihatäyte ja kasviksia, tällä kertaa vain paprikaa. Mutta väliin sopii hyvin myös kurkku, tomaatti tai vaikka porkkanaraaste. Ihan mitä vain haluaa. Kannattaa kokeilla erilaisia täytteitä.

Aloin mielessäni myös suunnitella, että seuraavaksi voisi tehdä kreikkalaistyylisiä rieskarullia: voitelee leivän tsatsikilla, päälle laitetaan tietenkin salaatinlehtiä, paprikaa, kurkkua ja tomaatti ja kaiken huipuksi fetaa murusteltuna ja oliiveja, jos niistä pitää.

Tärkeää rullien teossa on se, että täytteet ovat ohuiksi suikaloituja, jolloin myös rullan saa käärittyä tiukaksi kääröksi ja se pysyy hyvin kasassa syömisen ajan.  

Hyvää oli – paitsi mikäpä ei maistuisi hyvälle tällaisessa maisemassa?

Päijänteen aalloilla

Kesäkuun ensimmäisen päivän ja ensimmäisen lauantain vietimme laivan kannella ihaillen suomalaisia järvimaisemia ja jylhiä, karujakin saaria ja hienoja hiekkarantoja. Osallistuimme Metsähallituksen järjestämälle, Päijänteen kansallispuiston 20-vuotisjuhlaristeilylle. Risteily alkoi Padasjoelta ja kierteli pitkin kansallispuistoa yhteensä kuuden tunnin ajan.  

Päijänteen kansallispuisto on siitä erikoinen kansallispuisto, että se koostu pääasiassa saarista, joten siihen tutustumiseen tarvitaan vene. Saarissa on paljon rantautumispaikkoja ja retkeilyyn sopivia alueita, joten retkeily alueella on kyllä helppoa, jos vain on merikelpoinen kulkuneuvo ja taito sen kuljettamiseen. Alueella liikennöi meidänkin retkialuksemme M/SElbatar, joka kesäaikaan, muistaakseni heinäkuussa, kuljettaa matkustajia alueen suurimmalle saarelle, Kelventeelle, jolla mekin kävimme. Lähtöpaikat ovat Padasjoki, Asikkala ja Sysmä.

Kelvenne on yhdeksän kilometriä pitkä harjusaari, joka on hyvä merkki jääkauden jättämistä jäljistä Suomen luontoon. Saarella on myös hienoja hiekkarantoja, jotka ovat erityisen suosittuja veneilijöiden keskuudessa. Nytkin hiekkarannat näyttivät olevan täynnä jos jonkin kokoista paattia. Luultavasti osa oli rantautunut saarelle tai ainakin rantaan pidemmäksikin aikaa. Saarella on myös monia nuotio- ja telttapaikkoja, joten siellä voi hyvin retkeillä myös yönyli.

Risteilymme teemana oli linnut, joita bongasimme laivasta paikallisten lintuseuran jäsenten opastuksella. Kovin erikoisia lajeja emme nähneet, mutta mielenkiintoisin havainto oli kalasääsken pesä ja pesivä sääksi. Toinen jännittävä nähtävyys retkellä oli hiljattain löydetty kalliomaalaus, joka esitti hirveä. Maalaus oli arvioiden mukaan 5000-6000 vuotta vanha. Eihän kuva tietenkään niin selvä ollut, ainakaan laivasta katsottuna, että sen olisi paljalla silmällä tunnistanut tai edes kuvasta, mutta olihan se jännittävää nähdä jälkiä entisaikojen Päijänteen asukkaista.

Siinä se hirvi on, nuo kaksi tummemanpunaista palloa. Mielestäni muistuttaa enemmän virtahepoa.

Metsähallitus järjestää myöhemmin kesällä 2013, 30.6. ja 7.7., vielä kaksi risteilyä, joista ensimmäisessä aiheena on kansallispuiston kasvit ja jälkimmäisellä kulttuurihistoria. Jos innostuit ajatuksesta päästä tutustumaan upeaan kansallispuistoon, kannattaa laittaa päivämäärät mieleen ja tarkkailla Päijänteen nettisivuja aktiivisesti, paikat kuulemma täyttyvät nopeasti! Ja reissu ei ole ainakaan hinnalla pilattu, hinta on 5€/henkilö ja sillä rahalla Metsähallitus tarjoaa vielä kakkukahvit. Seuraavien risteilyjen lähtöpaikat ovat Asikkala ja Sysmä.

Lisää retkikohdevinkkejä löydät täältä.

"Muumipeikot pitävät ystävällisesti vaihtelevasta, arvaamattomasta ja erikoisesta maisemasta. Rannasta jossa on hiukan maata ja hiukan vettä, auringonlaskusta jossa on hiukan tummuutta ja hiukan valoa, ja keväästä joka on hiukan kylmä ja hiukan lämmin." – Muumipappa

Toukokuun saldo

Päätin, että toukokuu on lempikuukauteni. Silloin luonnossa tapahtuu paljon. Kaikkialla alkaa vihreä lisääntyä ja se on näin keväällä kaunista, heleää, puhdasta vihreää, kun kesällä vihreä on tummempaa ja syvempää. Oletteko huomanneet? Ja tietenkin kaikki kasvunsa aloittavat kasvit ja kukat ovat ihania ja samoin lintujen laulukuorot, jotka loppuvat jo pian kesäkuussa lähes tyystin. Ja usein toukokuussakin saa nauttia jo lämpimistä ja aurinkoisista säistä, ainakin tänä vuonna näin on ollut.

Toisaalta tuntuu, että toukokuu on myös pitkä kuukausi. Kun verrataan tämän hetken säätä ja luonnon väritystä toukokuun alkuun ja vappuun, muutos on hurja. Jep, toukokuu on paras kuukausi – ainakin parhain tähän asti olleista kuukausista.

Mutta mitäpäs toukokuussa olen saanut aikaan, katsotaanpas.

- retkeiltiin Vuorijärvellä, Siikanevalla ja Kirskaanniemessä

- luin neljä kirjaa

- perinteiseen tamperelaiseen tapaan vappua juhlistin seuraamalla sivusta teekkarikastetta

- neuloin loppuun aiemmin aloitetun villatakin ja viidet lasten villasukat

- vietin mukavan äitienpäiväviikonlopun mökillä

- kävin syömässä afganistanilaisessa ravintolassa

- siivosin keittiön kaappeja, mutta sitä ei enää näin loppukuusta huomaa

- paistoin halsterilla lohta metsän keskellä

- istutin parvekekukat

- ostin uuden goretex-takin hyvällä alennuksella

- liityin uuteen ammattiliittoon

- söin mini-hoddogeja kahdella nakilla nuotiolla

- kävin 3 kertaa kirjastossa

- näin monen vuoden tauon jälkeen sammakonkutua

- tyhjensin vessan kaikista tavaroista ja kärsinyt vessa/suihkuremontista ja opetellut pidättelemään pidempään

- ostin kuukausikortin paikallisliikenteen busseihin ja matkustanut bussilla varmaan enemmän kuin koko alkuvuonna yhteensä

- tein neljä työhakemusta ja sain yhden kesätyöpaikan - lopultakin töitä!

 

"- Joskus tarvitaan aikaa, hän sanoi. – Toisinaan kestää mahdottoman kauan, ennen kuin valkenee." – Muumimamma