Lauantai-illan inspiraatio

Innostuksen iskiessä ei auta muu kuin toimia. Mielessä ajatus oli jo hetken pyörinyt ja lauantainkauppareissulla tein päätöksen, että nyt on sen aikana. Aiemmin tehdyt suunnitelmat menivät kotiin päästy tosin vähän uusiksi, joten jouduin ottamaan avuksi projektiin miehen, jota juoksutin hommasta toiseen. Mutta onneksi hän ei vaikuttanut mitenkään vastahakoiselta, vaan otti tehtävät mukisematta vastaan. Kiitos!

Ensin hän sai surffata netissä ja sitten kiirehtiä kauppaan ostoksille. Tyttökin sai luvalla katsoa Muumeja tietokoneelta niin kauan kuin jaksoi, koska itse istuin 1½ tuntia kylppärinlattialla. Purkamassa vanhaa villatakkia. (Juu, ihmettelen itsekin, että miksi jäin tekemään sitä hommaa kovalle kylppärinlattialla, kun sohvalla olisi ollut paljon mukavampi istua, mutta kun siellä hommaan ryhdyin, siellä homman hoidin.)

Kun mies tuli terässangon kanssa kaupasta kotiin, passitin hänet kerimään purkamaani lankaa vyyhdille. 400 grammaa Nalle-langan purkamiseen ja vyyhdittämiseen menee aikaa n. 1½ tuntia, jos hommassa on mukana 2 aikuista. Eli purkaminen on nopeampaa kuin uuden tekeminen. Vyyhdittämisen jälkeen mies sai lähteä ulos sytyttämään grilliä, itse jäin sisälle tekemään muita valmisteluja.

Sitten päästiin itse hommaan eli langan värjäämiseen. Epäilykseni siitä, miten lähes 10 litraa vettä saadaan lähes kiehuvaksi grillissä, oli turha. Värjäysprosessi onnistui ensikertalaiseksi ja välineisiin nähden hyvin. Lopputulos (väri) nyt ollutkaan ihan sitä, mitä olin suunnitellut, mutta se johtui ajattelemattomuudesta värien kanssa. Vähän vähemmän punaista väriä ja väri olisi oranssimpi, niin kuin suunnittelin. Mutta ei tämäkään ihan kauhea ole. Ei homma toki vielä ole valmis, vielä lanka pitää keriä rullalle ja sitten alkaa se suurin työ eli neulominen. Katsotaan, koska saan esitellä valmista…

Ja vähän tuntuu, että pieni värjäyskärpänen olisi puraissut ja tekisi mieli kokeilla jotain toistakin värikeitosta ehkä vähän pienemmällä määrällä kuin tämä eka kerta. Ja paremmalla sekoittimella, josta ei irtoa ihan yhtä paljon puuta ja tuohta keitoksen sekaan.

Tästä lähdettiin liikkeelle

Tässä lopputulos. Värjäysjälki on todellisuudessa tasaisempi kuin näissä kuvissa.

Tämmöinen päivä

Eilinen päivä loppui pyykkikoneen tyhjäyksellä, tämä päivä aloitettiin laittamalla pyykkikone päälle. Kaksi koneellista tänään pesty, nyt odotellaan, että saadaan pyykkitelineelle lisää tilaa ja pestään ainakin vielä yksi koneellinen.

Tytön kaikki yöpaidat ovat narulla kuivumassa, myös muutama unilelu.

Aamupalaksi tarjottiin mehua. Lounaaksi jäätelöä, joka jäi syömättä. Välipalalla oli pääsiäiseltä jäänyt suklaamuna, josta jaksoi ottaa yhden haukun. Mikähän maistuisi päivällisellä.

Päiväunille hän nukahti sohvalle, nukkui kaksi tuntia. Sen jälkeen oltiin hetki hereillä ihan virkeänäkin, mutta kun äiti kysyi, mitä jaksaisit tehdä, vastaus oli nukkua. Nyt nukkuu kakkospäikkäreitä samalla sohvalla kädet ristissä.

Tyttö, joka pääsääntöisesti käyttää vaippaa enää nukkuessaan ja pidemmillä automatkoilla, suostui helposti laittamaan päivälläkin vaipan.

Tämmöistä siis tänään meillä, toivottavasti huomenna terveempää ja oksennustautipotilaat jäisivät vain tähän yhteen.  

Yksin metsässä

Pitkästä aikaa olin yksin metsässä. Kevätilta metsässä, kuuntelemassa lintujen konserttia. Tykkäsin, vaikka toiminnan naisena keskityin taas katselemaan ja ihmettelemään pääosin kameran kautta. Eikä metsäretkeni tainnut kestää varttia kauempaa.

Tällainen harvinaisuus onnistui viikonloppuna ukkilassa, jossa minullekin tutuksi tullut metsä alkaa talon takaa eli helposti ja nopeasti saavutettava metsä. Toivoisin, että tulevaisuudessa, omassa kodissamme olisi myös tämä hieno ominaisuus, metsä takapihalla.

Villaparkatakki

Tämä on ollut valmiina jo tovin, mutta nyt sain sen kuvattuakin. Siis (taas) uusi villatakki. Mutta nyt oli tarpeena ja toiveena tehdä vähän pidempi, paksumpi villatakki, jossa olisi isot taskut. Villatakki, jota voisi käyttää vähän pelkkänä takkina tai lisälämmikkeenä pidemmän parkatakin alla näin keväällä mutta myös syksyllä. Semmoinen, missä on napit, mutta jota kuitenkin pidettäis pääasiassa auki. Vähän kuin villainen parkatakki. Eli villaparkatakki.

Lankana villatakissa on Novitan Rose- ja Nalle-langat yhdessä. Neuloin 4½ koon puikoilla, jolloin neuletiheys oli noin 17 silmukkaa. Hitusen isompi ympärykseltään takki olisi voinut olla, olisi napit mahtuneet nätimmin kiinni, mittavirhe ja silleen. Neuloin siihen myös vyön ja vyönlenkit, mutta ne eivät toimineet ihan niin kuin olin ajatellut. Toisen vyönlenkin purin, toinen näemmä jäi vielä paikalleen.

Lämmin tämä ainakin on, ehkä tuon Rose-langan vuoksi vähän kutittavakin paljaalle iholle osuessaan. Mutta tarpeellinen lisä villatakkikokoelmaani. Ja nämä suuret taskut, ne on ihan parhaat

Maalattu leipälaatikko

Mainonta tehosi minuun tälläkin kertaa. Kun Strömsössä kolmatta kertaa kehuttiin ja ylistettiin kalkkimaaleilla maalaamisen helppoutta, sitä, miten helposti ne tarttuvat pintaan kuin pintaan, eikä pohjustustöitä tarvitse tehdä, olin päätökseni tehnyt. Vanha ja ruosteinen leipälaatikko maalataan uudestaan kalkkimaalilla. Pieni nettiselaus ja päädyin tämän nettikaupan kalkkimaaleihin. Värin valinta oli hankalaa, paljon hienoja värejä. Päädyin miehen mielipidettä kuunnellen valitsemaan vähän mintunvihreää muistuttavaan sävyyn. 

No mitäs pidätte, oliko hyvä väri? Itse olen ainakin tyytyväinen. Maalausjälki ei ole tasaisinta, ehkä voisin syyttää pensseliä, mutta vika taitaa olla enemmän maalarissa., hätäinen tyyppi kun tämmöisissä jutuissa on. Maalasinpa samalla myös muutaman lasipurkinkannesta piiloon tekstit Dronningholm ja Herkkumaa. 

Ja kun maalausurakka oli ohi ja sotkut siivottu, istahdin sohvalle lukemaan Kotivinkin näytelehteä, jonka posti toi. Ja kuinkas sattuikaan, siellä mainostettiin hyvin tuttua trendiväriä, nimeltään vedenvihreä. Rauhoittaa, tyynnyttää ja antaa itse varmuutta. Jaaha, mitähän tuolla maalilla sitten maalaisin, että värin teho olisi maksimaalinen.