Tervetuloa kevät!

Kai sitä uskaltaa jo näin toivottaa? Lumet ovat sulaneet hurjaa vauhtia, eikä enää toivoakaan, että takapihalla voisi katsella eläinten jälki lumessa. Maanantaina kuulin myös varovaisen peipon lurittelun, tänään lauloivat jo kahdesta suusta. Tai nokasta.

Pesin myös jo yhden koneellisen toppavaatteita yläkaappeihin säilöön, tosin tytön puetin vielä tänäänkin toppahaalariin hoitoa varten – maa on kuitenkin vielä kylmä ja siellä se kuitenkin pyörii pihalla ollessaan. Toivottavasti en ole riemuitsemassa tässä ennen aikojani, mutta ei kai kukaan teistäkään ole tilannut takatalvea käymään?

Lumesta ja talvesta on paljon helpompi ja mukavampi luopua kuin kesästä.

 

Lehdessäkin luki, että kevät on paras aika katsella vuokra-asuntoja. Ikkunasta kurkitiin viikonloppuna, kuinka faarin tekemissä linnunpöntössä kävi kiinnostuneita tipusia asuntonäytöissä. 

Hiirenkorvia ja narsisseja

Ensimmäiset sisällä, jälkimmäiset ulkona. Tai on jälkimmäisiä sisälläkin. Tiistaihin asti olin vielä vähän että nääh, mitä sitä nyt pääsiäiseksi koristelemaan, aiemmin metsästä tuotuihin oksiin ripustin vanhat munakoristeet, eikö se riittäisi.

Kaupasta kuitenkin nappasin mukaan yhden narsissin ja siitä se sitten lähti. Seuraavana päivänä mukaan tuli vielä kolme lisää, kaapista kaivoin vanhat kukkokoristeet hyllylle ja tyttökin oli laittanut hoidossa ohraruohoa kasvamaan. Yhtäkkiä meilläkin kotona mukava keltaista. 

Täälläpäin Suomea trullit käyvät virpomassa vasta huomenna lauantaina, joten muutama virpomisoksakin askarreltiin tänään tytön kanssa. Pääasiassa vain koristeeksi, ei noista taida päästä kuin muutama käyttöön. Tai lisätään vielä, että siis minä askartelin, tyttö jaksoi olla yhden höyhenen verran mukana ja totesi, ettei jaksa. Mieskin teki kaksi vähän omalla tyylillä. Taitaa olla mielessä jotain muuta kuin pääsiäinen ainakin värien perusteella. Kuka keksii mitä?

Maanantai

Jos viime viikolla mieli oli aurinkoinen ja hommat tytön kanssa sujui mukavasti, on tämä alkava viikko ainakin ensimmäisen päivän perusteella olevan ihan jotain muuta. Viikko alkaa mukavasti 6.25 ja voitte kuvitella, että äidin mieli on siitä eteenpäin yhtä murhaava. Tänään olisin taas todella mielelläni toteuttanut meillä usein kuullun uhkauksen ja lähtenyt yksin kauppaan, kun tyttö jää pöydän alle kiukuttelemaan, kun ei saa pukea kurahousuja jalkaan ja sen jälkeen jokaisesta muusta vaatekappaleesta, jonka äiti hänelle pakottaa.

Ja seuraava kiukku-hetki ei ole kaukana, kun kaupasta tullessa tyttö ei tietenkään halua tulla sisälle, vaan jää maahan makaamaan. Tekemään lumienkeleitä. Ja sisällä jatkuu sama show, vuoron perään saa äiti ilmoittaa olevansa vähän kiukkuinen ja seuraavaksi hiljaa iloisena katsella, kun tyttö tiskaan innoissaan omia leikkiastioitaan. Ja päiväunille meno on tietenkin samaa vuoristorataa. Hohhoijaa, mielenkiinnolla odotan, mitä loppupäivä tuokaan tullessaan. Mukavaa alkanutta hiljaista viikkoa teillekin.

Uusi kirjoitus vain

On ollut mukava, aurinkoinen viikko ja mukavan aurinkoinen viikko. Kevät on käynyt esittäytymässä ja lumet katoilta tiputtamassa, mutta tänään on taas pakkasta ja illalla ja yöllä satoi vähän uutta lunta. Mutta se ei oikeastaan haitannut.

Aamupäivällä oltiin pihalla tytön kanssa. Tutustuttiin jalanjälkiin: äiti, tyttö, isä, naapurin mies, fasaani, orava ja pupu. Pupun papanat pihalta kerätään lapiolla ja heitetään puun alle. Ja käytiin seikkailemassa naapurissa – metsässä ja vanhalla tontilla. Taittelin puista vähän oksia maljakkoon, katsotaan, kuka kasvattaa nopeinten silmut.

Eilen kävi pitkästä aikaa vieraita. Oli mukavaa touhuta koko päivä keittiössä leipomuksia ja siivoilla. Ja parasta tietenkin on, että leipomuksia jää vähän yli ja niitä saa syödä seuraavanakin päivänä päikkäreiden aikaan rauhassa teen kanssa. Ja nyt toivottavasti päikkärit vielä jatkuu, niin ehdin vielä olkkarin sohvalle vähän viimeistelemään neulomuksia ja lukemaan kirjaa.