Tässä taas päivänä eräänä sain todistaa, miten mielikuvitus on kiva
lisä värittämään maailmaa, mutta myös aiheuttaa turhia huolia.
Katselin työhuoneeni ikkunasta ulos. Pihalla oli perinteinen
marraskuukeli, pimeää, sateista, tuulista ja kylmää. Autoja meni tiellä
suuntaan ja toiseen, välillä meni ohi pyöriä ja muutamia jalankulkijoita.
Tien vieressä, pyörätiellä huomasin seisoskelevan kaksi ihmistä.
Pienen etäisyyden päässä toisistaan, toisella oli takin huppu päässä ja kädet
syvällä taskuissa ja toinen näytti muuten vain ”epämääräiseltä”. Siinä ne vain
seisoivat, vaikka keli oli kamala olla ulkona. Seisoivat ja katselivat välillä
ympärilleen.
Aloin jo miettiä ja katsella itsekin ikkunasta ulos, että missä
räjähtää ja koska. Tyypit kun olivat seisseet siinä jo tovin ilman mitään
järkevää syytä. Mieleeni tuli heti maailmalla tapahtuneet terrori-iskut ja
itsemurhapommitukset, jotain hämärää piti näissäkin seisoskelijoissa olla, kun
vapaaehtoisesti seisovat tuommoisessa ilmassa kauan aikaa pihalla.
Kunnes näkökenttääni osui merkki, bussipysäkki. Ja kohtahan se
paikallisliikenteen bussi pysäkille ajoi ja seisoskelijat pääsivät kyytiin.
Hanki sinäkin vilkas mielikuvitus, eikä ole enää ikinä tylsää!
 |
| Havainnekuva tilanteesta. |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti