Metsäretki ei aina tuo toivottua rentoutusta, muistus itselle ja
totuus tämän päiväisestä makkaranpaistoretkestä. Kaksivuotiaan kanssa oli ja on
välillä niin raivostuttavaa, ettei siitä kiukusta itse tahdo palautua ollenkaan.
Makkara maistui kummalliselta, nuotio savutti kitkerästi, kaakao oli
liian laimeaa ja jälkkärisuklaakeksit jäisiä, eivätkä maistuneet niin hyvältä
kuin olisivat voineet maistua. Ja kotona huomaa, että otetuista kuvista suurin
osa on ihan surkeita.
Ja kotona kiukuttelu-fiilis jatkuu vuoronperään ja välillä yhtä aikaa jokaisella
perheenjäsenellä. Voihan sen viikonlopun toki näinkin viettää, vaikka kivempaa
olisi, jos ei kokoaikaa olisi ärjymistä. Mutta pitäähän sitä välillä vähän
päästellä pihallekin tunteita, eikä vain säilöä päähänsä.
" - Jos kerta on vihoissaan, niin on vihoissaan, tuumi Pikku Myy kuorien
hampaillaan perunaansa. Välistä täytyy olla vihoissaan, jok’ikisellä nyytillä
on oikeus suuttua. Mutta Muumipappa on vihoissaan väärällä tavalla, hän ei
puhalla mitään ulos, hän vetää sisäänsä."
Kiukku syöttää lisää kiukkua, se on totta. Ainakin meidän kodis. On ollu monta retkiä ja kauppaanmenoja jotka olis pitäny olla mukavia, mutta ne oli vain raivostavia kiukkuisen lasten... tai aikuisten... takia. Ne tapahtuu vieläkin. Ja kyllä aina harmittaa jälkeenpäin, että miksi olin niin kiukkuinen!
VastaaPoistaSe on kyllä totta, kun yksi on kiukkuinen niin kyllä se tarttuu muihinkin! Ja sitä oon kans monesti ihmetellyt jälkeenpäin, että mikä siinä tilanteessa nyt oikeen oli vikana, kun niin kiukutti. Mutta tunnustan, toisinaan kiukku tekee myös hyvää!
PoistaOn sulla ainakin tässä kivoja kuvia! Toivotaan rentouttavampaa metsäretkeä ens kerralle!
VastaaPoista..ps. Uudet kuvat tuossa bannerissa - kivat ja raikkaat!
PoistaKiitos. Muutaman onnistuneen kuvankin sain otettua!
PoistaJa uuden bannerinkin sain vihdoin tehtyä, uudet kuvat on ollut työpöydällä valittuna kohta vuoden :D