Retkikohteet

keskiviikko 23. joulukuuta 2015

Kotiäidin stressi



Ensimmäinen päivä meni hyvin, kauppareissut onnistui hyvin, päiväuniaika meni loistavasti ja touhuaminen yhdessä ja yksin sujui.

Toisena päivänä aamu alkoi vähän kankeammin, aamupalalla äiti jaksoi pysyä määrätietoisena ja se yksi lusikallinen, mitä varmaan 10 minuuttia höpötettiin, upposi lopulta. Mutta sitten kun oli aika pukea ulkovaatteet päälle, äiti julisti lähtevänsä yksin ulos. Myös päiväunille mennessä oli havaittavissa pientä temppuilua ja lopulta kun isä tuli kotiin, oli äiti omanajan tarpeessa ja lähti tuulettumaan jouluostoksille.

Kolmas päivä alkoi heti aamusta huonosti, kun isä totesi keittiön pöytien olevan täynnä tavaraa. Äiti kihisi jo siinä vaiheessa, että viimeksi eilen ne kyllä tyhjäsin ja alkoi vimmattu siivoaminen samalla kun päässä kuhisi ajatus, eikö täällä siivoa kukaan muu kuin minä. Aamupala ei tytölle uponnut edes sen yhden lusikallisen verran ja äidin kiukku oli kello 8.03 jo huipussaan.

Päivä on jatkunut samaa rataa eli tapellen. Nyt lopulta taisi tyttö rauhottua päiväunille. Huoh. Nämä vajaat kolme päivää, jotka olen nyt taas kotona ollut tytön kanssa työttömänä, ovat todistaneet, että kotiäitinä oleminen on paljon stressaavampaa kuin töissä käyminen. Tai ainakin erilailla. Tai ainakin minulla. Toki jos kotona saisi keskittyä olemaan vain äiti, enkä samaan aikaan kodinhoitaja, voisi asia olla eri. Saisin keskittyä pelkästään lapseen, enkä samaan aikaan tyhjäämään tiskikonetta, täyttämään pyykkikonetta, pyyhkimään pölyjä sieltä ja rasvatahroja täältä. Töissä on helppoa, kun tarvitsee vain tehdä töitä, ilman että joku tulee koko ajan keskeyttämään ja vaatimaan tekemään jotain muuta.

Kaupasta mukaani lähti kaksi joulutonttua, joiden tajusin vasta myöhemmin sopivan loistavasti tähän hetkeen. Pikkutonttu nostaa kädet ilmaan ja ilmoitta ”nyliin, nyliin!”. Mutta isompi vain toteaa, ei ehdi, täytyy pestä hella, mee vaikka piirtelemään. 


Kauheeta. Kiitos joulu, että tulet, ja isot ja pienet tontut saa hetkeksi aikaa unohtaa muut hommat, ja keskittyä olemiseen. 


2 kommenttia:

  1. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

    VastaaPoista
  2. Kirjoitin väärin . Nauratti tuo teksti oli niin tutun kuuloista.Mutta varoituksen sana, sama rumpa jatkuu 16-vuodenki päästä. meidän huushollis on ainaki niin vihainen emäntä. pikkulikka ei onneksi enää vingu syliin siivousten lomas. Toivotaan että joulu rentouttaa kaikkia.

    VastaaPoista