Tyhjän paperin ongelma

Onko sulla tyhjän paperin ongelma, kysyi Janne, kun istuin tyhjä Word-tiedosto auki ja tuijottelin ikkunasta ulos. Todellakin on. Ideoita ja aiheita blogitekstejä varten olen kyllä kirjoitellut paperille ylös, mutta jotenkin en vain saa niistä kiinni. Jotain tekee mieli kirjoitta ja julkaista, mutta ideat on hukassa, vaikka paperilla onkin juttuja. Ne eivät kuitenkaan nyt innosta ja ajatukset jumittaa. Tai sitten ne juoksee liian lujaa, enkä pysy perässä tai pomppivat aiheesta toisen, eikä niissä ole mitään järkeä tai riittävästi sisältöä kirjoittamista varten. Tai sitten ajatus vain matelee eteenpäin, enkä jaksa ajatella loppuun asti.

Mutta ehkäpä se kuvastaa hyvin juuri elämää tällä hetkellä. Päivät kuluvat toisinaan nopeasti, toisinaan ei. Usein tekisi mieli istua sohvalla ja tehdä omia juttuja, neuloa villasukkia, lukea kirjaa tai vain olla. Mutta monesti voiton vie kotityöt; pyykit, tiskit, imurointi ja paikkojen järjestely. Ja sitten huomaan, että jokin homma jäi kesken, kun siirryin jo toiseen. Kaapinovi jäi auki, kun oli tarkoitus säilöä lehdet turvaan tuhoajalta, mutta rupesinkin pyyhkimään keittiönpöytää. 

Eniten aikaa kuluu tietenkin tytön kanssa; syödään, leikitään, kielletään ja nukutetaan. Sitten välillä lohdutetaan, kävelytetään ja vaihdetaan vaippaa. Nauretaan ja lauletaan. Vaikka ilokseni olen huomannut, että tyttö viihtyy välillä myös itsekin. Konttailee pitkin asuntoa ja tutustuu tavaroihin ja opettelee seisomista sohvaa vasten ja hakkaa kauhalla kattilaa. Oleminen on huomattavasti helpompaa kuin puolivuotta sitten. Ja yösyötötkin saatiin aika iisisti lopetettua ja päiväunetkin sujuu taas vähän paremmin, jes.

Niin, kuten huomaatte, ajatus pomppii aiheesta toiseen tai sitten ne loppuvat kuin seinään. Enkä nyt keksi mitään nasevaa ja kokoavaa ajatusta.

”Hänen päänsä oli täynnä pieniä ajatuksia, joille ei löytynyt paikkaa.” - Muumimamma