Istuinalusta

Kehtaako sitä täällä enää käydäkään, kun niin hiljaista on ollut viime kuukaudet… Kovasti oon yrittänyt keksiä jotain järkevää tekemistä, jota voisin täällä esitellä, mutta saamaton olen ollut. Mutta nyt ajattelin esitellä teille syksy- ja talviretkille sopivat istuinalustat.

Ensimmäinen vaihehan on helppo ja ihan vanha juttu, eikä oma keksintöni ollenkaan. Tarvitaan siis istujan pepunkoon mukainen muovipussi, joka täytetään sanomalehdillä ja lopuksi pussinsuu teipataan kiinni. Tadaa, valmiina on kostetutta kestävä ja eristävä istuin alusta, joka on helppo ottaa retkelle mukaan, on kevyt ja helppo varastoida.

Toinen vaihe on tuunausta. Tähän tarvitaan jämälankoja tai tietenkin voi käyttää myös uutta lankaa, mutta tässä on hyvä vinkki, mihin käyttää ne kaikki laatikoissa pyörivät pienet lankakerät. Itse lajittelin lankoja värin mukaan, tyttöjen ja poikien värit. Otetaan istuinalustasta mitat ja vähän arvioidaan lankojen valmistajan antaman tietojen mukaan, montako silmukkaa tarvitaan. Luodaan silmukat ja päästellään menemään riittävän pitkä/leveä suorakaide. 

Minulla oli tuollainen keskikokoinen H&M-pussi (mitat 36x29), käytin pääasiassa 7 veljestä lankoja, vaakaraidassa (punertava) puikkojen koko oli 3½, pystyraidassa (sinertävä) puikot 4. Silmukoita puikolla oli molemmissa 64 ja sopivankokoiset suorakaiteet sain.

Itse tein ihan vain sileää raitaneuletta, mutta tässähän voi halukkaat tehdä vaikka minkälaista pitsi- ja palmikkokuviota. Minulle riitti tämä simppeli, kirjava alusta.

Sitten kun suorakaide on valmis, on langanpätkät hyvä päätellä, ei tunnu sitten ikäviä möykkyjä takapuolessa. Sen jälkeen seuraa itselleni haastavin osuus: laitetaan tilkut istuinalustan päälle nuppineuloilla kiinni ja otetaan esiin ompelukone, jolla surautetaan villaiset alustat kiinni muoviin. 

Tämä oli haastavaa ja annankin vinkin: ei kannata laittaa sanomalehteä aivan reunoihin asti muovipussiin, vaan on hyvä jättää lehdille vähän liikkumatilaa joka puolelle. Tämä helpottaa myös ompelua, jolloin neulan ei tarvitse mahtua sanomalehtikerroksen läpi, vaan se saa sujahtaa helposti muovipussin ja neuleen läpi. Tämä aiheutti itselleni ainakin hyvän kiukunpuuskan ja päätin, että ompelukone saa luvan pysyä vaatehuoneessa taas seuraavat puolivuotta. 

Ja lopputuloksena on siis kaunis, lämmittävä, persoonallinen ja kosteudenpitävä istuinalusta.